Mummokin hoitaa pankkiasiansa netissä

Osalle eläkeikäisistä tietokoneet ovat tuttuja työelämästä, joten niiden käyttö jatkuu luontevasti myös eläkepäivillä. Osa taas joutuu vanhoilla päivillään uuden tilanteen eteen ja raha-asioiden hoito netissä hirvittää. Yksi on kuitenkin varmaa – kuka tahansa voi oppia käyttämään verkkopankkia!

Kun 82-vuotias Aila Lyytikäinen muutti vuonna 2009 Karhulasta Espooseen, hän hankki elämänsä ensimmäisen tietokoneen. Kannettava tietokone oli käytetty ja vähän hidas, mutta hänen tarpeisiinsa juuri sopiva. Lyytikäinen ei kaivannut mitään hienouksia vaan halusi ainoastaan hoitaa koneella pankkiasioitaan. Huonosti liikkuvalle Lyytikäiselle konttorissa käyminen olisi ollut hankalaa ja uudella paikkakunnalla pankin henkilökuntakaan ei ollut enää vanha tuttu. Oli kätevämpää, että pankkiin pääsi omasta kodista pelkästään koneen avaamalla.

Tietokoneet olivat tulleet Lyytikäiselle tutuksi jo työelämässä 1970-luvulla Ahlströmin teräsvalimon laboratoriossa, jossa tietokonetta käytettiin muun muassa Loviisan ydinvoimalan teräsrakenteiden analysointiin. Tuohon aikaan tietokoneet toki olivat hyvin erilaisia kuin nykyään.

– Puolen huoneen kokoinen tietokone tuotiin ikkunasta sisälle, Lyytikäinen muistelee nauraen.

Töissä saatu kokemus tietokoneista auttoi Lyytikäistä: niiden käyttö ei pelottanut aiemmin eikä nytkään. Lyytikäinen kertoo saaneensa tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan apua ja opetusta verkkopankin ja tietokoneen käyttöön ylipäätään.

Lyytikäinen käyttää verkkopankkia kannettavalla tietokoneella. Tablettia tai älypuhelinta hänellä ei ole, vaan puhelut hoituvat 80-vuotislahjaksi saadulla "mummopuhelimella".

Lyytikäinen kertoo hoitavansa verkkopankissa päivittäisiä raha-asioita laskujen maksusta tilin saldon ja eläkkeen tarkistamiseen. Osan laskuista hän on itse tehnyt toistuviksi e-laskuiksi, mutta osan laskuista hän näppäilee käsin. Sekin on eräänlaista sormiharjoittelua. Myös laskujen muutoksia on Lyytikäisen mukaan helppo tehdä.

– Nytkin justiinsa oli vesimittari rikki, niin saatiin palautusta, kun siitä oli otettu liikaa maksua. Sen vuoksi piti muuttaa vastikkeen summa ja kyllä sekin minulta onnistui.

Vaikka myös ongelmatilanteita on tullut vastaan, Lyytikäinen korostaa, ettei verkkopankin käyttö ole lainkaan pelottavaa. Jos jotain menee vikaan, asiat voi selvittää käymällä pankkikonttorissa tai soittamalla Nordean Asiakaspalveluun.

Verkkopankin käytön myötä myös muu netissä surffailu on tullut tutuksi. Uutisten lukemisesta ja nettitelevision katselusta on tullut hänelle arkipäivää.

– Siinä sitten tulee samalla opittua kaikkea muutakin. Esimerkiksi kun mieleinen ohjelma jää näkemättä, niin sieltähän se netistä sitten löytyy.

Luonteva osa eläkeläisen elämää

Espoolainen 70-vuotias Kalevi Tuokko taas tutustui työpaikallaan tietokoneiden käyttöön jo 1980-luvulla.

– Joskus 80-luvun lopussa lähetin töissä ensimmäisen sähköpostin naapurihuoneeseen, hän muistelee.

Tuokolla on ollut kotona tietokone 1990-luvulta lähtien ja laskujen maksaminen siirtyi ostoskeskuksen laskunmaksuautomaatista verkkopankkiin jo 2000-luvun alussa. Näin ollen netissä surffailu ja erilaisten verkkopalvelujen käyttö on ollut luontevaa puuhaa myös seitsemän eläkevuoden aikana.

Apua verkkopankin käyttöön Tuokko ei ole tarvinnut.

– Nettipankin käyttö on niin yksinkertaista, ettei ole tullut tenkapoo-tilannetta vastaan eikä ole ollut tarvetta kysyä pankilta neuvoja.

Tuokko sanoo hoitavansa verkkopankissa Lyytikäisen tapaan lähinnä päivittäisiä pankkiasioita, kuten laskujen maksua. Tarvetta tilin saldon jatkuvaan tarkkailuun ei ole. Kerran kuussa postitse tuleva tiliote kertoo tarpeellisen.

– Olen vähän liikaakin maksanut laskuja näpyttelemällä. Esimerkiksi puhelin- ja sähkölaskut, joita tulee kuukausittain, tuppaavat unohtumaan. Olenkin siirtänyt niitä sitten e-laskuiksi, Tuokko kertoo.

Sijoituksista Tuokko käy mieluummin juttelemassa pankissa henkilökohtaisen sijoitusneuvojan kanssa.

– Sijoituksista puhun kyllä nokakkain. Hyvin harvoin käyn niitä netissä katsomassa.

Ripaus rohkeutta riittää alkuun

– Nyt eläköityvät suuret ikäluokat ovat aiempaa taitavampia käyttämään tekniikkaa. Vanhemmissa asiakkaissa on enemmän niitä, joiden normaaliin elämänpiiriin nettipankki ei kuulu, summaa sähköisen pankkiasioinnin asiantuntija Leena Karkkolainen Nordeasta.

Verkkopankkia ei välttämättä uskalleta käyttää, koska ei esimerkiksi tiedetä, millainen laite pitäisi olla käytössä. Myös tietoturva-asiat saattavat pelottaa. Ne, jotka pienellä rohkaisulla ja neuvonnalla pääsevät tämän kynnyksen yli, oppivat käyttämään sujuvasti myös pankkipalveluita netissä.

Karkkolaisen mukaan mobiilipankki sopii hyvin ikäihmisten käyttöön sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Esimerkiksi tablettitietokoneella mobiilipankin käyttö onnistuu kätevästi huononäköisemmältäkin asiakkaalta.

– Monella iäkkäämmällä asiakkaalla ei enää ole pöytä- tai kannettavaa tietokonetta ollenkaan, vaan he ovat siirtyneet tabletteihin, Karkkolainen lisää.

Verkkopankkiin tottuneiden Aila Lyytikäisen ja Kalevi Tuokon neuvo sen käyttöä arasteleville on selkeä: käyttö on helppoa oppia!

Lyytikäinen kannustaa muita ikäihmisiä kokeilemaan rohkeasti verkkopankin käyttöä.

– Kyllä varmasti sellainen, joka osaa lukea ja kirjoittaa, osaa myös käyttää nettipankkia, kun vähän aikaa harjoittelee. Ei sieltä rahat häviä – eikä kyllä tule lisääkään. Aina pystyy korjaamaan, jos pieni fiba käy, Lyytikäinen summaa.

Tuokko puolestaan kertoo, että pankissa käydessä hänen mielestään on hieman surku katsoa siellä laskujaan maksavia eläkeläisiä, jotka saattavat jonottaa pitkään tiskille ja joutuvat lisäksi maksamaan tilisiirrosta. Hän on vakuuttunut, että kuka tahansa vanhempi ihminen voi oppia käyttämään nettipankkia.

– Suvusta löytyy varmasti ihminen, joka voi opettaa alkeet. Ei siinä voi tehdä mitään vahinkoa, yrittää vaan!

Lisäksi Karkkolainen muistuttaa, että Nordean asiakkaat saavat aina apua ja neuvontaa myös konttorista tai Asiakaspalvelusta, jos palvelun käyttöönotossa tai käytössä tulee mutkia matkaan.

Lue lisää e-laskusta

Mitä hyötyä minulle on omista pankkitunnuksista – katso video

Lue lisää pankkitunnuksista

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Maria Moulud

Kopioi sivun linkki: