Leikin avulla talousasiat tutuiksi

Talouskeskeisessä maailmassa on tärkeää, että lapset saavat jo kotoa eväitä raha- ja talousasioiden ymmärtämiseen. Kansainvälisesti palkitun koulutusinnovaation Yrityskylän menestysreseptistä voi poimia parhaimmat vinkit siihen, kuinka raha-asioita voidaan opetella kotona.

Tekniikan museossa kaikuu pirteä kuulutus: “Hei vaan yrityskyläläiset! Aulassa alkaa toimitusjohtajien kokous.” 

Kuudesluokkalaiset jättävät työtehtävänsä Nordeassa, Samsungilla, Terveystalolla ja monilla muilla yrityksillä ja siirtyvät aulatilaan kokoustamaan. 

Yrityskylä on kuin pieni kaupunki, johon kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset koululaiset tulevat päiväksi tutustumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Yrityskylän kautta yhteiskunta, työelämä ja yrittäjyys tulevat heille tutuksi. Jokainen oppilas saa ammatin, jossa he toimivat päivän ajan. Kokeiltavana on laaja kirjo erilaisia tehtäviä siivoajasta pankkiiriin ja yrityksen toimitusjohtajaan asti. 

– On lasten kansalaisoikeus ymmärtää, kuinka keskeinen elementti talous on niin koko yhteiskunnassa kuin omassa elämässäkin, Yrityskylän perustaja ja toiminnanjohtaja Tomi Alakoski sanoo.

– Kaikista ei tarvitse tulla sijoittajaguruja, mutta jos haluat vaurastua tai muuten pärjätä elämässäsi, niin sinulla täytyy olla aika hyvät kyvyt ymmärtää talouden mekanismeja.

Uuden ajan uudet haasteet

Talous on aina ollut keskeinen osa maailmaa, mutta nyt se on koko ajan läsnä ja kaikkien elämässä. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa tavaroiden hankkiminen on tietokoneiden ja puhelimien ansiosta huomattavasti helpompaa kuin aiemmin. Mobiilimaailma tuo kuluttamisen lapsen elämään eri tavalla kuin mitä se oli 20–30-vuotta sitten heidän omien vanhempiensa lapsuudessa.

Alakosken mielestä on huolestuttavaa, että nuoret aikuiset joutuvat velkakierteeseen pikavippien vuoksi. Kun vanha puhelin menee rikki, saatetaan pikavippi ottaa uutta älypuhelinta varten. Jotta korot pystytään maksamaan takaisin, otetaan uusi luottokortti tai toinen laina. 

– On tärkeää vaikuttaa näihin asioihin ennen kuin ongelmia esiintyy. Ongelmat voivat alkaa heti, kun nuori saa ensimmäisen kortin ja tilin, jos hän ei ole koskaan harjoitellut rahan käyttöä ja säästämistä. 

Alkuperäiseltä koulutukseltaan Alakoski on luokanopettaja. Opettajana hän ihmetteli, miksei alakoulussa vielä opetettu mitään talouteen tai yrittäjyyteen liittyviä teemoja, vaikka jo pienet lapsetkin ymmärtävät yksinkertaisia rahaan liittyviä asioita. Siitä lähti itämään idea Yrityskylästä.

– Kaikkihan me olemme leikkineet hiekkalaatikolla kauppaa kävyillä ja kivillä. Opettajana huomasin, että viides- ja kuudesluokkalaiset pystyvät ymmärtämään jo vaikeitakin asioita, kuten veroja tai työelämää. Ajattelin, että kyllä opetus pitäisi aloittaa aikaisemmin, Alakoski kertoo.

Alakoski jatkaa, että ihmiset hoitavat nyt itse paljon niitä raha-asioita, mitä pankit tekivät ennen, kuten maksavat laskuja ja hakevat lainaa. Sen vuoksi nykyisin tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja oman elämän hallitsemiseen. Yrityskylässä pyritäänkin opettamaan lapsille järkevää rahankäyttöä ja kehittämään heidän talouslukutaitoaan. 

Konkretian kautta abstrakti aihe helpommin lähestyttäväksi

”Täällä on vapaa kassa!” Yrityskylän Nordean reipas pankkivirkailija ilmoittaa jonossa seisoville asiakkaille.

Seuraava asiakas on tullut pankkiin maksamaan laskuja. Hän on saman päivän aikana ehtinyt jo hakea yritykselleen lainaa ja maksaa sen takaisin. Toinen luokkakaveri taas on tullut pankkiin tarkistamaan, kuinka paljon hänellä on tilillä vielä rahaa jäljellä. 

Yrityskylän tehtäväkirjassa käsitellään talouden ja verotuksen kaltaisia abstrakteja aiheita. Niitä opetetaan lapsille käytännön harjoittelun avulla. Esimerkiksi pankkien toiminta tulee tutuksi, kun lapset vierailevat pankissa useaan kertaan päivän aikana maksamassa laskuja ja hoitamassa laina-asioita. Myös Yrityskylässä pankissa voisi asioida vain verkkopankin kautta digitaalisesti, mutta Alakosken mielestä on tärkeää, että lapset kohtaavat muissa ammatissa toimivia kasvotusten.

– Tämä tekee aiheesta heille konkreettista, Alakoski sanoo.

Myös kotona vanhemmat voivat opettaa lapsille raha-asioita käytännönläheisesti. Rahan arvon voi konkretisoida käyttämällä käteistä maksukorttien sijaan. Alakoski vinkkaa, että jos lapset säästävät läpinäkyvään säästölippaaseen, niin he näkevät, kuinka paljon rahan määrä kasvaa silmissä, kun sinne pudottaa lisää kolikoita. 

Rahan arvon voi myös opettaa lapsille keskustelemalla heidän kanssaan siitä, mitä eri asiat maksavat. Tuotteiden hinnat kannattaa suhteuttaa lapsille tuttuihin asioihin. Alakoski pohtii 6-vuotiaan poikansa kanssa, kuinka paljon legopaketteja tuotteen hinnalla saisi. 

Jos lapsi toivoo uutta lelua, hänen kanssaan voidaan miettiä, mitä sen eteen pitäisi tehdä. Tämä opettaa lapselle, ettei raha tule seinästä, vaan sen taustalla on jokin ansaintalogiikka. 

– Olisi hyvä miettiä, miten tavaran voisi saada. Esimerkiksi miten paljon voisi ansaita tiskikoneen tyhjentämisestä. Lopuksi tehdään seurantataulukko, johon merkitään vaadittavan työtehtävän suoritusten määrä. Kun taulukossa on riittävästi merkintöjä, tavara voidaan ostaa. 

Lopussa kiitos seisoo

Yrityskylän toimivuudesta on jo saatu selvää näyttöä. Suomen Akatemian rahoittaman ja Vaasan yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan koululaisten talousymmärrys kasvoi Yrityskylän ohjelmaan osallistumisen aikana keskimäärin noin 17 prosenttia.

Myös uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan uudenlaisten kansalaistaitojen opettamista. Syksyllä 2016 neljäs- ja kuudesluokkalaisille opetetaan ensimmäistä kertaa yhteiskuntaoppia. Opetussuunnitelmassa korostetaan myös yhdessä oppimista käytännön kautta. Näihin uusiin tavoitteisiin Yrityskylä loksahtaa täydellisesti, sillä lapset oppivat parhaiten itse kokeilemalla. 

Tällä kertaa Yrityskylän Samsung kävi konkurssin partaalla, sillä yksi työntekijöistä oli käynyt yrityksen kortilla K-Raudassa ostoksilla. Mukaan oli tarttunut erä liian pieniä heijastinliivejä. Miten yritys sai korjattua tilanteen?

– Me yritettiin saada lisämyyntiä. Kävimme kysymässä yrityksiltä, ostaisivatko ne meiltä jotain. Nordea osti meiltä puhelimia, Samsungin työntekijä kertoo.

Tutustu, millaisia pankkipalveluita nuori voi tarvita raha-asioiden hoitoon. 

Teksti: Hanna Schneider

Kuvat: Janne Simojoki

Kopioi sivun linkki: