Avo- vai avioliitto – onko sillä taloudellista merkitystä?

Avo- ja avioliittoa taloudellisesti erottavat tekijät tiivistyvät tavallisesti tilanteisiin, joissa yhteiselo päättyy – kun erotaan tai puoliso kuolee. Lakimies Timo Karppinen Nordeasta kertoo, mitä taloudellista merkitystä parisuhteen muodolla on. 

Sinun, minun vai meidän omaisuus ja velat?

Avioliitossa puolisot saavat toistensa omaisuuteen avio-oikeuden, joka kuitenkin astuu voimaan vasta, kun liitto päättyy joko eroon tai toisen kuolemaan. Muutoin avioliiton solmiminen ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin tai velkoihin. Kumpikin omistaa edelleen oman omaisuutensa ja vastaa yksin omista veloistaan, aivan kuten avoliitossa. Myös avioliiton aikana hankittu omaisuus ja tehdyt velat ovat omia. Avioliitto ei velvoita esimerkiksi puolison velkojen maksamiseen.   

Olipa kyse avo- tai avioliitosta, parisuhde merkitsee kuitenkin yleensä halua jakaa toisen kanssa elämää ja arkea, myös taloutta. Niin omaisuutta kuin velkaa hankitaankin usein myös yhdessä.

Isompia sijoituksia ja taloudellisia panostuksia ei kuitenkaan kannata jakaa tasan vain rakkaudesta, vaan määrittää omistussuhteet taloudellisten panosten mukaan. Jos esimerkiksi ostetaan 100 000 euroa maksava asunto, josta toinen maksaa 70 000 euroa ja toinen 30 000 euroa, niin myös omistusprosentit jaetaan suhteessa 70/30. Kun omistussuhteet ovat jaettu reilusti ja selkeästi, voidaan välttyä monilta ikäviltä ongelmilta esimerkiksi omaisuuden- tai perinnönjaossa.

Yhteinen tili voi olla kätevä tapa jakaa arjen kuluja. Se sopii hyvin päivittäisten kulujen hoitamiseen, kuten ruokaostoksiin ja laskujen maksamiseen. Palkat, eläkkeet ja säästöt kannattaa kuitenkin tallettaa omille tileille. Erotilanteessa asioiden hoito on tällöin helpompaa.

Yhteisen asunnon suoja ja elatusvelvollisuus kuuluvat avioliittoon

Merkittävä ero avo- ja avioliiton välillä on avioliittoon kuuluva elatusvelvollisuus, eli ajatus siitä, että kummankin puolison tulee osallistua perheen talouteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puolisoista varakkaammalla on velvollisuus tarvittaessa tukea toista taloudellisesti. Näin saattaa tapahtua, jos toinen jää esimerkiksi työttömäksi tai kotiin hoitamaan lapsia ja tulot pienenevät tai lakkaavat.

Myös avioliittolakiin kirjattu pykälä yhteisen asunnon suojasta tuo taloudellista turvaa. Yhteisen asunnon suoja tarkoittaa, että perheen pääasiallisen kodin myyntiin, vuokraamiseen tai lahjoittamiseen tarvitaan aina molempien puolisoiden suostumus – myös silloin, kun vain toinen puolisoista omistaa kodin. Tämän lakipykälän tarkoitus on suojata perheen pääasiallista kotia ja se koskee myös kodin tärkeää irtaimistoa. Toinen ei siis missään tilanteessa voi myydä perheen kotia ja sen olennaista irtaimistoa, kuten huonekaluja tai kodinkoneita, ilman toisen lupaa. Avoliitossa tällaista suojaa ei ole.  

Avo- ja avioerossa on erilaiset oikeudet omaisuuteen

Avioliittoon automaattisesti kuuluva avio-oikeus puolison omaisuuteen astuu voimaan avioerossa. Silloin kumpi tahansa aviopuolisoista voi vaatia osituksen eli omaisuuden jaon toimittamista välittömästi eron tultua vireille käräjäoikeudessa.

Avioerossa kummankin puolison avio-oikeudenalaisista varoista vähennetään yhteiset velat ja erotus eli säästöt lasketaan yhteen. Tästä yhteenlasketusta, avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta kummallakin aviopuolisolla on oikeus saada puolet. Jos esimerkiksi toisella on 300 000 euroa ja toisella 100 000 euroa, on yhteenlaskettu omaisuus 400 000 euroa ja molemmat saavat erossa 200 000 euroa. Se puolisoista, joka omistaa enemmän, maksaa vähemmän omistavalle. Hän siis luovuttaa toiselle tasinkoa.

Jos jokin osa omaisuudesta halutaan jättää avio-oikeuden ja mahdollisen eron aikana tehtävän omaisuuden osituksen ulkopuolelle, on tehtävä avioehtosopimus. Sopimuksella ei ole merkitystä avioliiton aikana, jolloin kumpikin joka tapauksessa omistaa oman omaisuuteensa. Jos tulee avioero, tai liitto päättyy toisen kuolemaan, astuu avioehto kuitenkin voimaan.

Avioehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi määrätä, ettei toisella ole oikeutta toisen perintöön tai sukutilaan. Avioehtosopimuksen voi tehdä itse, mutta koska sen muotovaatimukset ovat tiukat, on asiantuntijan käyttäminen suositeltavaa. Nordean Premium Banking -asiakkaat voivat tehdä avioehtosopimuksen myös pankkilakimiehen avulla.

Avoerossa kumpikin avopuolisoista pitää lähtökohtaisesti oman omaisuutensa eikä varakkaamman puolison tarvitse luovuttaa toiselle tasinkoa. Yhteinen omaisuus jaetaan omaisuuden erottelulla samoin kuin avioerossa. Jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai parilla on yhteisiä lapsia eikä omaisuuden jaosta muuten päästä sopuun, voi käräjäoikeus määrätä pesänjakajan. Avoliittolain mukaan avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on työllään tai varallisuudellaan auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuuden. Voi olla, että toinen puoliso on hoitanut taloutta ja mahdollisesti yhteisiä lapsia kotona useamman vuoden ja toinen on näin voinut keskittyä työelämään ja oman omaisuuden kartuttamiseen.

Testamentti turvaa avopuolison oikeuksia

Kun liitto päättyy puolison kuolemaan, on avoleski avioleskeä taloudellisesti huomattavasti heikommassa asemassa. Avoleskellä ei ole minkäänlaista perintöoikeutta puolisonsa omaisuuteen, joka voidaan perintökaaren mukaisesti jakaa vaikka välittömästi tämän kuoleman jälkeen. Jos kuolleella avopuolisolla ei ole ollut lapsia, tämän perii hänen sukunsa. Jakolistalla voi olla myös kuolleen puolison osuus yhteisestä kodista, jolloin avoleski pahimmassa tapauksessa jää kodittomaksi.

Aviolesken asemaa sen sijaan turvaa perintöoikeus ja asumissuoja. Leski perii puolisonsa, jos tältä ei ole jäänyt lapsia. Jos kuolleelta puolisolta jää lapsia, on lesken turvana tasinko-oikeus. Tämän lisäksi hän pitää perheen yhteisen kodin hallinnassaan ja saa asua siinä, vaikka se olisi yksin kuolleen puolison omistuksessa.  

Avoparin kannattaa huolehtia oikeuksistaan laatimalla testamentti. Se on ainoa tapa turvata avolesken asemaa ja esimerkiksi oikeutta jäädä yhteiseen kotiin puolison kuoltua. Kuten avioehdon, myös testamentin voi laatia itse, jos uskoo olevansa perillä kaikista sen muotoseikoista. Myös aviopuolisot ovat vapaita laatimaan testamentteja. Asiantuntijan apu on kuitenkin suositeltavaa etenkin, jos mukana on mutkikkaampia seikkoja. Premium banking –asiakkaat voivat saada apua pankin lakimieheltä myös testamentin laatimisessa.

Mitä tulisi ottaa huomioon ennen kuin keskustelee lakimiehen kanssa esimerkiksi avioehdosta tai testamentista? Kuluttajaliiton sivuilta löydät hyviä neuvoja siihen, kuinka voit valmistautua lakimiehen tapaamiseen.

Oletko menossa naimisiin? Katso muistilista tärkeimmistä pankkiasioista.

Ero on taloudellisesti merkittävä riski. Lue, kuinka ero vaikuttaa asumiseen

Teksti: Veera Argillander

Kopioi sivun linkki: