Blogi: Epäreilun hammaskeijun opetus

”Epäreilua!” Huudahdus kaikuu kotonamme aina silloin, kun jompikumpi lapsistani kokee sisaruksensa saaneen jotain hyvää enemmän kuin hän itse. Viimeksi epäreiluudesta syytetyksi päätyi kuitenkin vanhempien sijaan hammaskeiju.

Kyseinen hammaskeijun tarina kertoo siitä, miten ihmiset suhtautuvat rahaan. Tämän tiedostaminen voi auttaa sinua tekemään parempia talouspäätöksiä.

Kun tyttäreltäni irtosi ensimmäinen maitohammas, oli kyseisenä iltana nukahtaminen tavallista vaikeampaa. Tyttäreni nimittäin tiesi, että jos hampaan laittaa tyynyn alle, käy hammaskeiju yön aikana vaihtamassa sen kolikkoon. Näin kävikin ja seuraavana aamuna heräsin lastenhuoneesta kuuluvaan riemunkiljahdukseen. Tyynyn alta oli löytynyt euron kolikko! 

Yhden euron kolikosta riitti iloa iltapäivään asti, jolloin Pikku Kakkosesta sattui tulemaan lastenohjelma, jossa päähenkilöltä irtosi hammas. Ohjelmassa tehtiin samoin kuin meillä ja hammas laitettiin yöksi tyynyn alle. Aamulla hammas olikin vaihtunut kymmenen euron seteliin. Voit arvata, oliko tyttäreni hammaskeijulta saama yhden euron kolikko tämän jälkeen enää yhtä arvokas kuin se oli aamulla.

Rahan arvo on suhteellista

Miksi toisen saama seteli vähentää oman kolikkomme arvoa? Taloustieteen peruskurssioppien mukaan sillä ei pitäisi olla vaikutusta, koska oman rahamme absoluuttinen arvo ei siitä muutu. Todellisuudessa ihmiset suhtautuvat rahaan kuitenkin suhteellisesti. Eli vertaamme omia tulojamme muiden tuloihin ja tuotteiden hintoja muihin hintoihin. 

Naapureiden välinen statuskilpailu on niin yleinen ilmiö, että sille on jopa oma englanninkielinen terminsä ”Keeping up with the Joneses”. Naapuruston tulotason perässä juokseminen näkyy Suomessakin. Esimerkiksi tuoreen väitöstutkimuksen mukaan riskisijoituksia WinCapitaan tekivät muita enemmän ne, joiden tulot olivat oman postinumeroalueen mediaanituloa pienemmät.

Kaupoissa toki tiedetään ihmisten taipumus kokea hinnat suhteellisina. Esimerkiksi uutta televisiota hankkiessani huomasin mainoksissa monen tuhannen euron huippumalleja, joissa on tuumia enemmän kuin tarpeeksi ja iso liuta kolmi-nelikirjaimisia lyhenteitä. Samoista televisioista oli kuitenkin tarjolla myös hieman pienempi malli, jossa oli muutama lyhenne vähemmän. Huippumalliin verrattuna vajaan tuhannen euron televisio tuntuikin edulliselta, vaikka täysin sama televisio olisi kuulostanut kalliilta, jos vertailukohtana olisi ollut kuudensadan euron televisio. 

Hintojen suhteellisuus näkyy suuria hankintoja tehtäessä. Esimerkiksi autoa ostaessa saattaa hankkia monen sadan euron lisäpaketteja liikoja miettimättä, koska niiden osuus auton kokonaishinnasta on pieni. Samaan aikaan kuitenkin pienemmissä hankinnoissa voi nähdä paljonkin vaivaa metsästäessään muutaman euron säästöjä. Sanotaan että sentissä on miljoonan alku. Suhteellisten hintojen harhan suhteen tämä oppi kääntyy siten, että sentin säästöön tulisi suhtautua yhtä vakavasti, oli ostamassa sitten autoa tai pyörää.

Mutta mitä tapahtui tyttäreni epäreilulle hammaskeijulle? Tarinalla on onneksi onnellinen loppu. Pohdimme tyttäreni kanssa, mitä kaikkea eurolla voi hankkia ja muistutin, että maitohampaita on vielä 27 jäljellä. Tyttäreni veikin euron tyytyväisenä säästölippaaseensa ja jäi odottamaan loppujen maitohampaiden irtoamista. Yhden euron hammaskeiju on siis meillä tulevaisuudessakin tervetullut vieras.

Kolme vinkkiä suhteellisten hintojen harhaan

  1. Suhtaudu yhden euron säästöön yhtä vakavasti siitä riippumatta, kuinka suurta hankintaa olet tekemässä. Maksimoi euromääräinen säästö, älä prosentuaalista säästöä. Suurimmat säästöt saat suurimmista menoeristä.
  2. Tiedosta, että kalliit luksustuotteet saattavat saada keskihintaiset tuotteet tuntumaan edullisilta. Pohdi ensin minkälaisen tuotteen tarvitset ja hanki tuote, joka täyttää nämä tarpeet edullisimmin.
  3. Älä kurki liikaa aidan toiselle puolelle, ruoho ei todennäköisesti ole siellä yhtään vihreämpää. Naapuruston kilpavarusteluun ei ole pakko lähteä mukaan.

Bloggaaja: Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen toimii Nordeassa yksityistalouden ekonomistina. Työssään hän tutkii talouden ilmiöitä yksilöiden ja perheiden näkökulmasta. Arjen ekonomisti -blogissa käsitellään sitä, kuinka ekonomistien opit soveltuvat arjen ongelmien ratkaisemiseen.

Bloggaaja: Olli Kärkkäinen

Kopioi sivun linkki: